Tekstit

Lapsi sairastaa

Kuva
Lapsen sairastuessa lapsen käyttäytymisessään ilmenee muutoksia. Lapsi muuttuu usein väsyneeksi, itkuiseksi ja ruokahaluttomaksi. Useimmat lasten sairastamat sairaudet on nopeasti ohimeneviä ja itsestään paranevia virustauteja. Sairas lapsi tarvitsee paljon lepoa ja nukkuu tavallista enemmän. Sairas lapsi tarvitsee vanhempiaan lievittämään pahaa oloa ja tuomaan turvallisuutta. Nykyään toisella vanhemmista on yleensä mahdollisuus jäädä pois työstä enintään kolmeksi päiväksi alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa.   Lapsen sairastuessa lapsen ruokaan tuoremehuja tai muita makeutettuja juomia, Pelkkä vesi ei riitä, jos lapsi ei syö mitään, koska tällöin halu usein heikkenee. Vanhemmat huolestuvat helposti, kun lapsi kieltäytyy syömästä. Kuumeen aikana ei kuitenkaan ole välttämätöntä syödä. Jos lapsi haluaa syödä, hänelle voidaan tarjota kevyttä syötävää, kuten jogurttia, muroja tai hedelmiä. Raskaat ateriat voivat aiheuttaa kuumeiselle lapselle vatsakipuja ja huonon olon. Syömisen sij

Kasvatus

Kuva
Kasvatuksella voidaan tarkoittaa kaikkia toimia ja tekijöitä, joilla pyritään vaikuttamaan ja jotka vaikuttavat kasvatettavaan. Kasvatuksella pyritään tukemaan yksilön valmiuksia selviytyä itsenäisesti elämässä. Kasvatuksen tavoitteet ja päämäärät määrittyvät aina yhteiskunnassa vallitsevien arvojen, moraalikäsitysten ja ihmiskäsityksen pohjalta. Tietoista kasvatus on silloin, kun kasvattajalla on jokin tavoite, johon hän pyrkii. Kasvatus on sosialisointiprosessi, jossa yksilö kasvaa yhteisön (esimerkiksi perhe, hoitoryhmä, koulu) jäseneksi, mutta myös samalla yhteiskunnan jäseneksi oikeuksineen, vastuineen ja velvollisuuksineen. Kasvatus on vuorovaikutuksellista toimintaa, jossa kasvattaja ja kasvatettava vaikuttavat toisiinsa. Aikuisen tulee tiedostaa kasvatuksen päämäärät ja tukea tavoitteiden suuntaisesti lapsen kasvua itsenäisenä ihmisenä. Kasvattaja Kasvattaja on perinteisesti määritelty pienen lapsen hyvinvoinnista huolehtivaksi henkilöksi. Lapsen vanhemmilla on ensisijainen

Kouluikä

Kuva
Koululaiset on 6-16-vuotiaita. Tässä vaiheessa lapsi kasvaa, kognitiivisia ja sosiaalisia muutoksia tapahtuu paljon. Lapsi on utelias ja kokeilunhaluinen, innokas oppimaan ja ahkeroimaan. Ajattelun ja kielen kehitys Lapsen ajattelussa tapahtuu muutos noin 6-7-vuotiaana. Lapsen päättely ei enää ohjaudu välittömistä havainnoista kuten aikaisemmin. Lapsi alkaa ajatella sisäisten representaatioiden (eli mielen sisältö, joka edustaa mielen ulkopuolista todellisuutta) varassa ja yhdistelee niitä monin tavoin. Lapsi alkaa hallita sellaisia operaatioita kuten lisääminen ja vähentäminen ja lapsi tajuaa, että ne ovat käänteisiä ja kumoavat toisensa. Lapsi tajuaa, että esineitä voidaan luokitella yhteen tai järjestää sarjaksi jonkin ominaisuuden mukaan. Vasta noin 6-vuotias osaa järjestää sarjan esineistä, joita on useampia kuin kolme tai neljä ja säilyttää johdonmukaisen järjestelyperusteen. Monia kouluikäisiä lapsia kiinnostaa keräilyharrastukset. Keräilyharrastuksessaan lapsi harjoittaa lu

Lähihoitajan historia

Kuva
Lähihoitajan ammattinimeke on ollut olemassa 1990-luvun alusta saakka. Sosiaali- ja terveysalalla tarkoitetaan terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon- ja työn yhteistä aluetta, jolla lähihoitaja toimii. Lähihoitaja tutkinto on ollut tärkeä vaihe alojen kehityksessä. Ihmisiä on hoidettu keskiajalle saakka heidän omissa kodeissaan. Auttaminen, "vaivaisten holhous", on perustunut kristinuskon luontaisen armeliaisuuden varaan. Jos vanha tai vammainen oli vailla perhettä tai sukua, hänen osakseen tuli kerjuu, kiertolaisuus tai huutolaisuus. Tämä tarkoitti, että kunnan viranomaiset tarjosivat lapsia, vanhuksia ja vaivaita ihmisiä ihmisiä taloihin elätiksi mahdollisimman pientä ylläpitokorvausta vastaan. Tarpeeksi iso ja vahva lapsi  tai hyväkuntoinen naispuolinen vanhus pääsivät parhaiten taloihin, koska he voivat tehdä kotitöitä. 1600-luvulla ja 1700-luvun lopulla köyhäinhoito säädettiin seurakunnille pakolliseksi. 1700- ja  1800-luvun vaihteessa lääninsairaalat aloittivat toi